Pesäpallo on tuttu aihe suomalaisille, ja lähestulkoon jokainen on varmasti vähintäänkin kokeillut pesäpallon pelaamista esimerkiksi koulun liikuntatunnilla. Ei ole mikään ihme, että pesäpallo on Suomessa niin tuttu käsite, sillä se on Suomen kansallispeli ja maamme kolmanneksi suosituin pallopeli. Moni ei kuitenkaan välttämättä tiedä sitä, että pesäpallo on suomalaisten kehittämä laji, ja että se ei ole ulkomailla läheskään niin yleinen ja suosittu laji kuin Suomessa. Sitä harrastetaan joissain maissa, esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa, mutta lukuisissa maissa koko lajia ei edes tunneta. Monille tämä vieras pallopeli saattaa siis herättää ihmetystä ja uteliaisuutta.
Pesäpallon idea lyhyesti
Pesäpallo on kahden joukkueen välinen mailapeli. Pelin tarkoituksena on yksinkertaistetusti lyödä juoksuja ja estää vastustajaa tekemästä juoksuja. Pesäpallossa käytetään välineinä mailoja, palloja, kypäriä ja räpylöitä. Joukkueet ovat vuorotellen sisällä ja ulkona. Sisävuorossa olevan joukkueen tarkoituksena on tehdä mahdollisimman monta juoksua. Sisäpelaajat lyövät vuorollaan palloa ja juoksevat ja ulkopelaajat ovat kentällä. Kentällä on kolme pesää, jotka juoksevan pelaajan on kierrettävä ja palattava kotipesään saadakseen juoksun joukkueelleen. Lyöntivuorossa oleva pelaaja lyö kotipesästä ulkovuorossa olevan joukkueen lukkarin syöttämää palloa. Lyönnin jälkeen lyöjä muuttuu juoksijaksi lähtiessään kotipesästä ja yrittää kiertää pesät muiden lyöjien pyrkiessä auttamaan tehtävässä.
Ulkopelaajat voivat haavoittaa tai polttaa juoksijan, ja joukkueiden vuoro vaihtuu kun kolme sisäpelaajaa on palanut tai sisäjoukkue ei ole saanut tarpeeksi juoksuja omalla vuorollaan. Pelissä juoksujen määrä ratkaisee jakson voiton, ja jaksojen voitot puolestaan ratkaisevat koko ottelun voiton. Pesäpalloa pelataan yleensä hiekkatekonurmella, mutta sitä voidaan pelata myös nurmi- tai hiekkakentillä. Pelialueeseen kuuluvat sivurajojen ja takarajan rajaama alue sekä kotipesä. Kotipesä on puoliympyrän muotoinen alue, jonka säde on sekä miesten että naisten kentällä viisi metriä. Kentän koko sen sijaan vaihtelee naisten ja miesten sekä aikuisten ja lasten kesken.
Pesäpallon esi-isä on baseball
Monelle tulee ehkä yllätyksenä se, että pesäpallon kehittäjä on suomalainen mies – vuonna 1888 syntynyt Lauri Pihkala. Hän kehitti pesäpallon amerikkalaisen baseballin ja Suomessa pelatun kuningaspallon pohjalta. Kuningaspallo oli Suomen suosituin pallonlyöntipeli 1900-luvun alussa Suomessa. Pihkala lähti tuolloin lähes varattomana Yhdysvaltoihin, jossa tutustui kansainväliseen urheiluun ja baseballiin. Yhdysvaltojen matkat kehittivätkin suomalaisen pallonlyöntipelin kehitystä. Vuonna 1915 Pihkala esitteli pitkäpallon, joka oli muunnos kuningaspallosta, mutta kehitys jatkui. Ensimmäinen pesäpallon koeottelu pelattiin Helsingissä Kaisaniemen kentällä vuonna 1920. Tästä 1930-luvulle saakka pesäpallo levisikin Suomen kouluissa ja suojeluskunnissa ja siitä alettiin nopeasti puhua maamme kansallispelinä.
Jo vuonna 1932 pelattiin ensimmäinen pesäpallon maaottelu Viroa vastaan. Tuolloin Suomi voitti juoksuin 14-3. Samana vuonna pelattiin myös vielä nykyäänkin tunnettu Suomen Itä-Länsi-ottelu. Ensimmäinen naisten Itä-Länsi-ottelu pelattiin kuitenkin vasta vuonna 1961. Ottelu pelataan vuosittain Suomen itä- ja länsipuoliskon seurojen parhaista pelaajista koottujen joukkueiden kesken. Nykyään pelataan viisi eri Itä–Länsi-ottelua, jotka ovat miesten ja naisten otteluiden lisäksi A- ja B-poikien sekä B-tyttöjen Itä–Länsi. Pesäpallo on siis pitkän historian omaava laji, jota on pelattu jo noin 100 vuotta. Pesäpallo on vielä nykyisinkin Suomessa suosittu laji, jota pelataan niin harrastuksena, koulun liikuntatunneilla kuin kilpamielessä.
Pesäpallo jatkaa kansainvälistymistään
Pesäpallo on levinnyt myös ulkomaille Suomesta muualle suunnanneiden kansalaisten mukana. Se ei ole kuitenkaan ympäri maailmaa tunnettu laji, kuten esimerkiksi jalkapallo. Pesäpallo pelataan esimerkiksi Virossa, Ruotsissa, Australiassa, Japanissa, Itävallassa, Saksassa ja Sveitsissä. Pesäpallo on levinnyt myös Intiaan, jossa laji leviä kovaa vauhtia. Monet intialaiset pesäpallosta kiinnostuneet ovat opetelleet lajin säännöt itsenäisesti YouTube-videoiden kautta. Suomalaislähtöisessä lajissa järjestetään myös kansainvälisiä kilpailuja – pesäpallon maailmancup on järjestetty jo useita kertoja. Se on kansainvälinen turnaus, joka on järjestetty aiemmin Suomessa, Australiassa, Saksassa, Ruotsissa ja Sveitsissä. Vuoden 2019 turnauksen järjestäjämaana on Intia.
Vaikka pesäpallo on jo kansainvälistynyt, sen maailmancupin ylivoimaisesti menestynein joukkue on yhä Suomi, eikä se ole ihme, sillä pesäpallohan on suomalaisten “oma” laji ja erittäin yleinen liikuntamuoto maassamme. Suomi on voittanut tähän mennessä kaikista turnauksistaan kultaa. Toiseksi menestynein maa pesäpallossa on Australia, joka on voittanut useaan kertaan hopeaa ja pronssia. Pesäpallo jatkaa yhä kansainvälistymistään, ja maailmancupin kisakaupunkien lista kasvaa pian Intialla, jossa pesäpalloa on pelattu jo muutaman vuoden ajan. Jäämmekin odottelemaan, kuinka suuri kansainvälinen laji suomalaisten kansallispelistä vielä tulevaisuudessa tulee. Pesäpallosta maailmalla kerrotaan lisää aiheeseen keskittyvässä artikkelissamme.
Pesäpallon valtava suosio Suomessa
Monelle Suomeen saapuvalle ulkomaalaiselle voi tulla melkoisena yllätyksenä se, että pesäpallo on niin vahva osa suomalaista liikuntakulttuuria – sitä on pidetty jopa kansallisena yhdistäjänä. Kilpalajin lisäksi pesäpallo on Suomessa harrastetuimpia urheilulajeja. Se onkin tuttu varmasti jokaiselle Suomessa peruskoulunsa opiskelleelle, eikä siihen voi olla törmäämättä myöskään esimerkiksi sanomalehtien uutisissa. Pesäpalloliiton tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2014 yli 15 700 pesäpalloilijaa. Pesäpalloammattilaisia on Suomessa palloilulajeista jalkapallon ja jääkiekon jälkeen kolmanneksi eniten, ja pesäpallon pääsarjan katsojaluvut kuuluvat urheilulajien osalta Suomen korkeimpien joukkoon. Naisten Superpesis on myös Suomen seuratuin naisten urheilusarja.